Kaupungin strategian päivittäminen ja toimintaa hierarkkisesti ohjaavan mittaroinnin luominen

TIIVISTELMÄ
Hämeenlinnan kaupunkikonsernin strategia ei vastaa nykyisen ja lähivuosien taloudellisen
toimintaympäristön vaatimuksia. Päivittämistä ei voi lykätä vuoteen 2022. Strategia on
epämääräinen eikä tarjoa selkeitä velvoittavia ohjeistuksia kullekin toimialalle.
Aloitteessa ehdotetaan tasapainotetun tuloskortin periaatteiden mukaisen mittariston
käyttöönottoa strategisena kehittämisen sekä virka- ja poliittisen johtamisen työkaluna.
Aloitteessa esitetään tilannekuvan mittaamisen ja tehokkaan tiedolla johtamisen
mittaristot, sekä toimenpiteet niiden luomiseksi alla esitettyjen tarkempien perustelujen
mukaisesti.

TARKEMMAT TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA NIIDEN PERUSTELUT
Lähtökohta aloitteelle
Hämeenlinnan kaupunkikonsernin toimintaa ohjaamaan tarkoitettu strategia on syntynyt
tilanteessa, joka ei painotuksiltaan vastaa nykyisen ja lähivuosien taloudellisen
toimintaympäristön vaatimuksia. Järkevästi ottaen emme mitenkään voi siirtää strategian
päivittämistä vuoteen 2022 kuten on ollut tarkoitus. Kaiken lisäksi nykyisessä strategiassa on
perustava ongelma. Sen sisältö on käsitteellisyydessään varsin moniselitteinen, jopa
epämääräinen. Kaupungin strategian tulisi tarjota selkeä velvoittava ohjeistus kullekin
toimialalle.
Hyvin laadittu, toteutettu ja hyödynnetty tasapainotetun tuloskortin periaatteiden
mukainen mittaristo nostaisi strategisena kehittämisen ja johtamisen työkaluna
merkittävästi poliittisen päätöksenteon laatua kaikilla kaupunkikonsernin toimialoilla
mukaan luettuina tytäryhteisöjen toiminta. Sen tulisi laajennettuna kattaa myös nopeaan
reagointiin tähtäävä jatkuva riskien arviointi (Balanced Scorecard – Kaplan & Norton, 2002).
Tasapainotetun tuloskortin mukaisessa mittaroinnissa ei keskitytä pelkästään taloudellisen
onnistumisen pisteyttämiseen. Mukaan otetaan myös:
– kaupunkilaisten kokema ja tuotettu palveluiden ja toimintaprosessien laatu
– resurssien sekä tarvittavan osaamisen hallinnan onnistuminen
– riskikuvan hallinnan onnistumisen mahdollistavien tekijöiden mittarointi sekä
– johtamisen tieto mukaan päätöksentekoon ja toiminnan suunnitteluun.

Tasapainotetun tuloskortin mukaista toiminnan mittarointia tekevät käytännössä nykyään
jokseenkin kaikki suuryritykset ja merkittävät julkishallinnon toimijat sekä useat kaupungit
Suomessa.

Ehdotetut kaupunkikonsernin, toimialojen ja tytäryhtiöiden palveluorganisaatioiden
mittaristot
Kaupunkikonsernin ja sen toimintojen, kunkin toimialan sekä konsernin tytäryhteisöille
määriteltyjen tavoitemittareiden tulee olla numeerisia ja konkreettisia. Tilannekuvan
mittaamisen mekanismeiksi ehdotamme jatkossa seuraavia:
1) Toiminalle asetettujen tavoitteiden (visio) ja toimenpiteiden (strategia) kvantitatiiviset
tavoitearvot ja mittarit,
2) Asiakkaan/kuntalaisen palvelutavoitteet (toimialoittain / palveluittain) ja niiden
laatutason toteutuminen,
3) Sisäisten toimintaprosessien laatu ja tehokkuus ja toteutuma,
4) Kaupunkiorganisaation ja resurssien osaaminen ja oppiminen, vaadittu osaamistaso ja –
tarve (joko koulutus/rekrytointi/ostopavelu) ja nykytilan mittarit,
5) Taloudellinen panos/tuotos (budjetoitu panos, aikaansaatu tuotos) tavoite ja toteuma,
6) Toiminnan tunnistetut riskit, riskien todennäköisyys, varautumisen aste (sekä
suunnitellut toimenpiteet) ja riskien toteuma mittaroituna.
Nämä tasapainoisen tuloskortin mukaisesta toiminnan mittaroinnista hieman laajennetut
mittarit tukevat ja mahdollistavat todellisen mitattavan tavoitteen asettamista ja ennen
kaikkea todelliseen tietoon perustuvaa tilannejohtamista ja toiminnan suunnittelua
kaupungin konsernitasolla, palvelukeskustasolla, tytäryhtiötasolla & toimialapalvelutasolla
muodostaen hierarkkisen ja yhtenäisen kokonaiskuvan johtamiselle.

Toimenpiteet tehokkaiden tiedolla johtamisen mittareiden luomiseksi
Hämeenlinnan kaupunkikonsernilla ei ole havaintojemme mukaan määritelty strategian
konkretisoivaa toimintaa riittävästi ohjaavaa mittaristoa tarvittavalle laatu- ja
tarkkuustasolle. Sen avulla voitaisiin mitata ja johtaa sekä toimialojen omien asetettujen
tavoitteiden mukaista päätöksentekoa ja toimintaa että kaupunkikonsernista ja sen
yksiköiden toimialoista kumuloituvaa päätöksentekoa ja ohjausta hierarkkisen
mittaripatteriston avulla, jotta syntyisi käsitys kokonaistavoitteista ja realistisesta
mitattuihin faktoihin perustuvasta ymmärryksestä ohjata ja kehittää toimintaa kaikilla
tarvittavilla tasoilla.
Laadukkaan, toimintaa ohjaavan mittariston laatiminen on erityisasiantuntijuutta vaativaa
osaamista ja tehtävää. Hämeenlinnan tilanteessa kannattaa hyödyntää jo muiden
kaupunkien laadittuja tasapainotetun mittariston esimerkkejä verrokkeina ja poimia hyvät
toimivat mittarit Hämeenlinnan käyttöön. Ehdotamme esimerkkeinä Savonlinnan ja Vantaan
kaupunginhallinnon tasapainotetun mittariston verrokkiarviointia Hämeenlinnan
kaupunkijohtamisen käyttöön.

Verrokkikaupunkien mittaristot ja toteumatiedon keräämisen mekanismit ovat
sovitettavissa arviolta pienin kustannuksin kaupungin, tytäryhteisöjen ja toimialojen
käyttöön.
Vaiheittainen kaupungin johtamisen mittariston jatkokehittäminen:
1. vaihe Edellä mainittu verrokkikaupunkien mittariston arviointi ja soveltaminen
2. vaihe Käytännön kokemusten karttuessa esimerkiksi kolmen vuoden päästä voisi

olla paikallaan arvioida ja säätää mittareita ja mekanismeja soveltumaan
paikalliseen päätöksentekoon vielä tehokkaammin eri
organisaatiojohtamisen tasoilla. Tämä suositellaan tehtävän keskitetysti
tietojohtamisen ja mittaamisen asiantuntijuutta hyödyntäen
organisaatiokohtaisina työpajoina

3. vaihe Toiminnan mittaamisen pysyvämpi perusasiantuntijuus suositellaan
kehitettävän konsernipalveluiden sisään yhtenä osaamisalueena nimetylle
asiantuntijalle (eikä ostokonsultointipalveluna). Nimetty asiantuntija kykenee
avustamaan ja ohjaamaan toiminnan mittaroinnin kehittämistä jatkuvasti
niin, että mittaristosta syntyy eheä, mahdollisimman automaattinen ja
hierarkkinen kokonaisuus kaikille johtamisen tasoille tuottaen tarvittavalla
syklillä ajantasaista tilannekuvaa johtamiseen.

Hämeenlinnassa 5.10.2020

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa