Kaupungin asukkaiden näkemyksiä P-torihankkeesta ja keskustastavisiosta luotaamaan tarkoitettu kysely sisältää joitakin vastaamista ohjailevia muotoiluja. Valtuustoryhmien välinen kyselyn suunnittelu oli pääosin yksimielistä. Pari harmillisesti manipuloivaa muotoilua kysymyssarjaan kuitenkin jäi siitä huolimatta, että suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa niistä huomautin.

Yksi kysymyksistä tiedustelee halukkuutta kannattaa toriparkin rakentamista sillä edellytyksellä, että puolet rahoituksesta saadaan yksityiseltä osapuolelta ja puolet kaupungin pysäköintiyhtiöltä. Tässä yhteydessä jää mainitsematta, kuka ottaa takausvastuun tarvittavista lainoista. Pidän tämän tiedon puuttumista oleellisena riskien vähättelynä ja siten suorastaan kaupungin asukkaiden harhaanjohtamisena.

Kaupungeilla on paremmat edellytykset saada edullisemmat lainaehdot kuin yksityinen yritys. Pankin näkökulmasta kaupunki on riskitön laina-asiakas, koska se ei voi tehdä konkurssia. Maksukyvyn puuttuessa kaupungilla on helppo keino ongelmasta selviytymiseen; kiristetään verotusta.

Nykyinen laki kieltää kaupunkia takaamasta yksityisen lainoja. Omat yhtiöt ovat asia erikseen, osakkuusyhtiöt ehkä myös. Pelättävissä siis on, että toriparkin tarvitsemat lainat ensimmäisestä viimeiseen miljoonaan takaa kaupunki. Jos niin käy, kaupungin asukkaat kantavat lopulta siitä koituvan taloudellisen riskin. Tämä riski koskee paitsi rakentamista myös sitä, että velvoitepaikkoja ei lunastetakaan arvioidussa määrin, pysäköinti muutoinkin on käyttöasteeltaan samaa luokkaa kuin Keinu- ja Kaivoparkissa.

Moraalisesti kestävää mahdollisuutta takausvastuuta koskevan tiedon pimittämiseksi ei ole. P-torihankkeeseen sisältyy rakentamisen aloittamisesta alkaen aina sen mahdolliseen toimintaan asti riskejä, joilla saattaa olla viime kädessä veronmaksajille hoidettavaksi koituvia kustannusvaikutuksia. Kukaan ei ennen kaivamista tiedä, mitä rakentaminen lopulta todella maksaisi. Kukaan ei tiedä tuottaisiko pysäköintilaitos käyttökustannuksensa ja lainanhoitokulut vai jouduttaisiinko sitä jatkuvasti rahoittamaan verovaroin näkyvästi ja peitellysti.

Käsittääkseni viranhaltijoiden ja päättäjien tehtävä on tarjota paljon puhutun läpinäkyvyyden ja avoimuuden nimissä asukkaille sellaista tietoa, joka antaa mahdollisimman totuudellisen kuvan siitä, mihin lopulta ollaan sitoutumassa. Heidän odottaisi myös pitävän rehellisesti kiinni valtuuston päätöksestä, jonka mukaan rakentamispäätöstä suostutaan harkitsemaan vasta, jos yksityinen kustannusosuus on olemassa selvänä rahana eikä vain hämärinä lupauksina.