Kantakaupungin kehittämisen suunnasta ei ole vuosikymmeneen haluttu esittää vaihtoehtoja. Keskustaa on visioitu ja Hämeensaarta kaavailtu mahdollisimman tiiviiksi ja tehokkaaksi moderneiksi betonin, ruostuneen raudan ja lasin kompositioksi. Hämeenlinnasta on vaivihkaa haluttu rakentaa joku aivan muu kuin mikä se on; jotakin, joka on jyrkässä ristiriidassa kaupungin identiteetin kanssa.

Suunnitelmille on tietysti hankittu muodollinen hyväksyntä poliittisilta toimielimiltä. Ongelmallista kuitenkin on, että kaupunginvaltuusto ei ole saanut mahdollisuutta esittää suunnittelun pohjaksi arkkitehtonisia tavoitteita. Aikanaan päättäjille on sitten vain tuotu nähtäviksi havainnekuvia, jotka toteuttavat tekijänsä ja ehkä kaupungin johdon käsityksiä siitä, miltä kaupungin tulisi näyttää, jos se aikoo kasvaa.

Epäröiviä näkemyksiä tarjotuista ratkaisuista on esitetty pitkin matkaa. Kyse on ollut paitsi materiaalivalinnoista myös aiotuista kerrosluvuista ja tukkoiseksi muuttuvan kaupunkirakenteen viihtyisyys- ja jopa terveysvaikutuksista. Nämä äänet on vaiennettu leimaamalla näkemykset pelkäksi muutosvastaisuudeksi.

Onko montakaan, joka ei pitäisi vielä jäljellä olevia puutalokortteleita ja vanhoja arvorakennuksia kaupungin helminä. Vuosikymmenien takaisia virheitä, joilla vanha kaunis Hämeenlinna alkoi muuttua betonilaatikoiksi, ei saa jatkaa. Siksi vahvistetun yleiskaavan mukaiset suunnitelmat Hämeensaaren ja sen Areena-osan rakentamiseksi olisi parasta hylätä.

Mitäpä jos korjataan vanhat virheet ja rakennetaan Hämeensaareen idyllisiä uusien puutalojen kortteleita, hengeltään nostalginen Engelin kylä sisäpihoineen ja puutarhoineen. Alueelle voisi sijoittua pientalojen lisäksi myös puurakenteisia kerrostaloja. Kaupunkiinhan on ollut tulossa yritys, joka tuottaa sellaisia teollisesti.

Tuollainen puutalojen kylä tulisi saamaan valtakunnallisesti aivan toisentasoista julkisuutta kuin yksikään betoninen uudisasuntoalue. Samalla Hämeenlinna pääsisi eroon suunnitelmista, joilla se joutuisi sitoutumaan taloudellisesti epärealistisen Areenahankkeen edellyttämiin mittaviin käyttökorvauksiin ja rahoitusvastuisiin.

Vahvistettu yleiskaava pitää hylätä heti, kun alueen suunnittelusta tehdyt sopimukset sen mahdollistavat. Samalla pitää käynnistää uusi kaavatyö sellaisten tavoitteiden pohjalta, jonka ensi keväänä valittava kaupunginvaltuusto määrittelee.

Teppo Turja

kaupunginvaltuutettu, ps