Suomen talous kasvaa lopultakin. Bruttokansantuote nousee finanssikriisiä edeltävälle tasolle, vaikkakin muun euroalueen perässä. Suomalaisten yritysten vienti vetää euroalueen vauhdissa ja työttömyys vähenee. Talouskasvun huumaa on nähty ennenkin ja siihen onkin usein myös kompastuttu. Nopea kasvu kestää harvoin pitkään, joten on syytä pitää jalat maassa ja ratkaista olemassa olevia ongelmia rivakasti.

Talouspolitiikan tavoitteita ja keinoja arvioiva riippumaton arviointineuvosto julkaisi menneellä viikolla uuden katsauksen (HS 24.1.2018). Neuvosto nosti myös esiin ikuisuusongelman: valtion ja kuntien jatkuvan velkaantumisen. Ongelmaan ei löydy muita ratkaisuja kuin menojen vähentäminen tai tulojen lisääminen. Jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä verotuksen kiristämistä. Verot ovat jo useissa kunnissa ja kaupungeissa tapissa. Todelliseksi vaihtoehdoksi jää menojen karsiminen. Päättäjät eivät tätä kuitenkaan millään tunnu uskovan. Päättäjät luulevat, että kunnat voisivat saada suuria tuloja jos jonkin sortin elinvoimainvestoinneilla, asuntojen ylitarjonnalla ja hienoilla brändäyksillä. Eipä näytä niillä suuria ihmis- ja rahavirtoja kuntiin juurikaan tulevan.

Elinvoima lähtee kuitenkin tosiasioista ja tyytyväisistä veronmaksajista.Jokaisen kunnan ja kaupungin parasta elinvoimaa ja vetovoimaa on se, että siellä voi elää Suomen parasta arkea. Vetovoimaiseen kaupunkiin palataan, tullaan ja jäädään, koska siellä on niin hyvä olla. Jäädään vaikka työt siirtyisivät tai elämäntilanne muuttuisi, koska tyytyväisenä asukkaana ei ole mitään syytä lähteä pois. Palataan, koska siihen liittyvät muistot ja kokemukset ovat mukavia. Vetovoimaisessa kaupungissa perusasiat ovatkin taloutta myöten reilassa. Koulut ja päiväkodit on pistetty ammattitaidolla kuntoon ja ne ovat perustasoisia ja turvallisia. Palvelut pelaavat, eikä turha byrokratia hidasta menoa. Koko kaupunki on täynnä hyviä arkisia asioita.

Vuoden 2018 Hämäläiseksi valittu Katleena Kortesuon lupaa kehua ja mainostaa Hämettä aina kun siihen on mahdollisuus. Onkin tärkeää, että kaupunkien ja maakuntien positiivisista ja kiinnostavista asioista puhutaan paljon ja äänekkäästi. Hyvien asioiden pitää kuitenkin olla todellisia. Ei päälle liimattuja tai keksittyjä. Niiden pitää perustua eläviin kokemuksiin hyvästä. Elinvoimaa ja vetovoimaa kasvattavatkin voimallisesti tositarinat asukkaiden ja yrittäjien hyvistä kokemuksista. Tarinat tyytyväisistä yrittäjistä, jotka ovat kokeneet, että Hattulassa kohdellaan yrityksiä tasapuolisesti ja kannustavasti. Hyvät kokemukset siitä, kuinka Janakkalan lastensuojelussa oltiin inhimillisiä ammattilaisia ja annettiin aikaa. Tarinat siitä, että viranhaltija kertoi rehellisesti, miten asiat ovat. Ei siis mitään turhia selittelyjä, kiertelyjä tai kaunisteluja. Myönteiset kokemukset siitä, että poliitikko katsoi silmiin, kuunteli, välitti ja teki kaikkensa, että yksittäisellä asukkaalla olisi hyvä arki.

Hämeenlinnan tuleva palveluverkkopäätös, joka sisältää merkittävää koulujen ja päiväkotien uudistamista, onkin kaupungin elinvoiman kannalta tuhannen taalan paikka. Me voimme sen myötä lisätä kaupungin elinvoimaa ja vetovoimaa merkittävästi. Täältä voi jatkossa kuuluu kovaa ja korkealta, ettei täällä tarvitse turhia stressata koulujen ja päiväkotien kunnosta tai tietojärjestelmien tökkimisestä. Täällä ratkaistaan ongelmia aktiivisesti ja pistetään paikat ja asiat kuntoon. Täältä voi lähteä maailmalle poikkeuksellisen tyytyväisiä nuoria, jotka somettavat ja levittävät ympäriinsä tositarinoita kaupungista, jossa perusasiat ovat kunnossa ja josta saa mahtavat eväät tulevaisuuteen.

Ja nämä nuoret ovat myös niitä todennäköisiä paluumuuttajia, sitten kun sen aika tulee.

Lulu Ranne